Helsingfors Segelklubb eli HSK, tuttavallisemmin “Hoski” on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista kilpapurjehdus- ja matkaveneilyseuroista. HSK:ssa on 1600 jäsentä. Kotisatama sijaitsee Lauttasaaressa, jossa on 700 venepaikkaa. Purjehtijoiden lisäksi joukossamme on myös purjelautailijoita, soutajia ja moottoriveneilijöitä. Käytössä on myös neljä retkisaarta. 

Katso HSK:n esittelyvideo:

HSK perustettiin vuonna 1899

Vuonna 1899 Helsingin länsiosien purjehduksen harrastajat perustivat yhdistyksen nimellä Helsingfors Arbetare Segelklubb (HASK). Jäseniä yhdistyksessä oli jo ensimmäisenä vuonna toistasataa ja purjeveneitä 21. Useat yhdistyksen perustajista olivat ruotsinkielisiä ja monet heistä kirjapainoalalla. Tuohon aikaan veneenomistajiksi pääsi rakentamalla veneensä itse.

Suomen saavutettua itsenäisyytensä yhdistys merkittiin vuonna 1919 uuteen yhdistysrekisteriin eräänä ensimmäisistä, nyt nimellä Helsingfors Segelklubb (HSK).

Kotisatamat

Yhdistyksen kotisatamat ovat aina sijainneet Helsingin länsilaidalla. Entiset satamat, Hietalahden suulla sijainnut Kellosaari (Skällarn) ja Hietaniemen edustalla sijainnut Iso-Pässi (Stora Bässen), ovat jääneet täytemaan, liikenteen tai rakentamisen alle.

Kellosaaren paviljonki valmistui 1905 ja samana vuonna saatiin valmiiksi myös venevaja sekä talvisäilytystä että veneiden rakentamista varten. Veneitä veistivät sekä ammattiveistäjät että klubin jäsenet. Kellosaaressa ensimmäisenä telakkamestarina toimi Otto Evert Lindgren, joka toimensa ohella rakensi myös veneitä.

Vuonna 1920 kaupunki irtisanoi Kellosaarta koskeneen vuokrasopimuksen, mutta HSK sai  vuokratuksi tilalle Stora Bässenin Hietaniemen edustalta. Klubitalo ja venevaja siirrettiin ja klubi osti itselleen saarella olleet kaksi asuintaloa. Pässisaaren eteläpäähän rakennettiin venevaja, joka oli tarkoitettu uusien veneiden rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen.

Kun Salmisaaren mullistukset alkoivat ja Länsiväylän rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, joutuivat sekä HSK että veistämö siirtymään pois Stora Bässenilta.

Nykyinen kotisatama Lauttasaaren itärannalla Vattunokalla on ollut yhdistyksen käytössä vuodesta 1959 lähtien ja se saavutti jo 1970-luvun alussa lähes nykyisen laajuutensa. Sataman alue on vuokrattu Helsingin kaupungilta, mutta rakennukset ovat yhdistyksen omat. Satama on vuosien varrella laajentunut. Uusi klubitalo valmistui 2010.

Tällä hetkellä Vattunokalla on veneiden laituripaikkoja noin 500, ja kevytveneiden maapaikkoja toistasataa. 

Retkisaaret

Yhdistys hankki vuonna 1977 omistukseensa yli kuuden hehtaarin suuruisen saaren 18 meripeninkulman etäisyydellä kotisatamasta lounaaseen. Porkkalan ulkosaaristossa sijaitseva Ormholmen on erityisesti viikonloppumatkojen kohde sekä koulutusleirien tukikohta saunoineen, grillikatoksineen ja muine palveluineen.

Tammisaaren edustalla vuodesta 1971 vuokralla olleen Mellankobbenin saaren tilalle ostettiin vuonna 1996 sen lähituntumasta omaksi retkisatamaksi yli kolmen hehtaarin osuus Hasselholmen-nimisestä saaresta, läheltä monien väylien risteyskohtaa. Suojaisan sataman ohella saaressa on mm. purjehtijamaja ja sauna.

Rishamn sijaitsee Helsingistä itään Onaksen saaristossa, Porvoosta etelään. Aiemmin vuokralla ollut tontti ja kiinteistöt lunastettiin vuonna 2018 omaksi, minkä jälkeen viihtyisyyttä ja kulkemista ja parannettu tuomalla mm. laiturille sähköt ja valaistus.

Kaudella 2019 jäsenillä on käytössään myös retkisaaritukikohta Mossalan saaren kaakkoiskulmassa Houtskarin saaristossa, Näsbystä nelisen mailia pohjoiseen. Mossalassa on perinteinen kesämökin pihapiiri ja sinne pääsee tarvittaessa jopa autolla. Lähellä sijaitsee ravintola ja lomakeskus, jossa on peruspalvelut tarjolla.

Historia kuvina

Arkiston helmiä: